BogFires/TMK was interviewed to an article that appeared in Turun Sanomat Extra on May 23 2009.
http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2009-05-23,104:10:612245,1:0:0:0:0:0***
PÄIVI OJANPERÄ, Turun Sanomat
Julkaistu 23.5.2009 2:31:18
Kantelekansasta tuli raskasmetallin suurkuluttajiaKun keskenään sekoitetaan kalevalainen kansanperinne ja raskas rock, syntyy omintakeinen menestyskeitos. Hevibuumin toinen aalto teki metallista Suomen kansallismusiikkia.
Raskas rock uppoaa suomalaisiin niin hyvin, että heavy metallia voi hyvällä syyllä kutsua kansallismusiikiksi. Hevimusiikin myyntiluvut ovat Suomessa asukaslukuun nähden korkeammat kuin muissa maissa. Suomen musiikkiviennin laajin kärki soittaa raskasta rockia: Amorphis, HIM, Nightwish, Apocalyptica ja Lordi ovat saavuttaneet maailmanmaineen, josta useimmat muut muusikot voivat vain haaveilla. Toisaalta suomalaisyleisö säilyy ikuisesti uskollisena pitkän linjan angloamerikkalaisille hevirock-yhtyeille.
- Iron Maiden on pystynyt keikkailemaan Suomessa aina täysille halleille, mitä he ihmettelivät itsekin. Suomalaisfanit eivät ole pettäneet, toteaa populaarikulttuurin tutkija Kimi Kärki Turun yliopiston kulttuurihistorian laitokselta.
Kimi Kärki selittää hevirockin suosiota geopolitiikalla. Suomi on otollista maaperää itäisen melankolian ja läntisen populaarimusiikin sekoittumiselle, koska maamme on aina sijainnut idän ja lännen välissä.
Hevirockista tuli kaiken kansan musiikkia viimeistään siinä vaiheessa, kun suomalaiset bändit löivät läpi maailmalla. Viimeisen niitin nahkavyöhön löi Lordi, jonka euroviisuvoiton jälkeen raskaan rokin kannattajien joukkoon oli helppo liittyä. Yhtäkkiä pääministeri Matti Vanhanenkin oli sarvikäsi-Matti, joka kertoi olleensa hevifani jo ennen Lordin menestystä.
- Suomihan on maa, jossa menestys kansainvälisellä tasolla oikeuttaa kansallisen arvostuksen, Kärki toteaa.
Populaarikulttuurin tutkimuksen dosentti Kari Kallioniemi huomauttaa, että Vanhasen toiminnan voi nähdä propagandistisena yleisönkosiskeluna, jonka tarkoituksena on viestittää, että valtaapitävät ymmärtävät kansaa.
Hevirock tuntuu sopivan hyvin yhteen suomalaisen synkkyyden ja luonnon karuuden kanssa. Tutkimuspäällikkö Toni-Matti Karjalainen Helsingin kauppakorkeakoulusta vahvistaa, että kaikessa suomalaisessa taiteessa on samaa luonnosta ammentavaa symboliikkaa: pitkät talvet, karuus, kalevalaiset tarinat.
Kuvataiteessa samoin kuin musiikissa hevirockia myöten on sovellettu Kalevalan ja Kantelettaren tarinoita.
- Esimerkiksi Kullervon tarina on hyvinkin synkkä ja julma, vaikka sitä on romantisoitu myöhemmin, Karjalainen selvittää.
Karjalainen tyrmää käsityksen, jonka mukaan hevi olisi yksinkertaista räimettä yksinkertaisille ihmisille. Karjalaisen mukaan suomalaisen musiikin tekninen taso on keskimäärin korkea jo tehokkaan musiikkikoulujärjestelmän ansiosta. Osalla menestyneistä hevirock-yhtyeistä onkin takanaan klassinen koulutus.
- Nightwish, Children of Bodom ja Apocalyptica ovat teknisesti hyvinkin monimutkaista musiikkia, Karjalainen korostaa.
Sen sijaan Kotiteollisuuden kaltaiset äijärock-yhtyeet soittavat suhteellisen yksinkertaista raskasta rockia. Vertailu ja erottelu on kuitenkin hankalaa, sillä hevimetallin voi jakaa lukuisiin eri alalajeihin aina iskelmähevistä doom metaliin.
Suomalainen hevirock yhdistää toimivaksi keitokseksi kalevalaisen kansanperinteen ja anglosaksisista maista peräisin olevan raskaan rockin. Muun muassa Suomi-metallin pioneereihin kuuluva Amorphis hyödyntää sävelkuluissa, lyriikoissa ja visuaalisuudessa suomalaista kansanperinnettä.
- Teema on suomalaisfaneille tärkeä, mutta toimii myös vahvana erottautumistekijänä ulkomailla, Karjalainen toteaa.
Kalevalaista hevirockia ei pystytä muualla soittamaan. Suomalaisia hevirockbändejä alkoi syntyä
1970-luvun lopulla. Uudisraivaajayhtyeet Sarcofagus, Iron Cross ja muut eivät saavuttaneet suurta suosiota. Hevibuumi iski kunnolla 1980-luvulla, kun Iron Maiden, Whitesnake, WASP ja kumppanit alkoivat esiintyä jokaisessa luokkahuoneessa etenkin poikien t-paidoissa. Suomalaisbändien läpilyönti ajoittui vasta 1990-luvulle, kun managerointitaidot oli Hanoi Rocksin jälkeen viritetty kilpailukykyisiksi.
Viime vuosina on koettu uusi vahva hevirock-buumi, johon Lordin euroviisuvoitto vaikutti vahvasti.
- 30-40 -vuotiaiden sukupolvi on siirtämässä perintöä eteenpäin lapsilleen niin, että hevi on muuttunut yleiseksi makutottumukseksi, Kallioniemi selvittää.
Kallioniemen mielestä raskaan rokin synkkyys ja tuska ovat myös jonkinlainen vastareaktio EU:n pukuherroille.
- Yhteiskunta on nykyään niin pirstoutunut, että tarvitaan uusia yhdistäjiä, Kallioniemi analysoi.
***
